Opettajalla on keskeinen rooli ohjata oppilaiden oppimista ja tähän tarvitaan vuorovaikutusta. Vuorovaikutus on usein spontaania toimintaa, jota on mahdoton täysin ennustaa sen vastavuoroisuuden vuoksi. Vuorovaikutuksen suunta ei ole yksiselitteisesti yhden henkilön esim. opettajan hallussa vaan vuorovaikutukseen kuuluu olennaisena osana sen muotoutuminen siihen osallistuvien yksilöiden näköiseksi.
Autenttisia oppimistilanteita tarkasteltaessa vuorovaikutus näyttäytyy usein toimintana, johon kuuluu kysymyksiä, vastauksia, korjauksia, täydennyksiä, epävarmuuden ilmauksia, toistoja ja tarkennuksia. Syntyy kuva tapahtumasta, joka ei ole huomaamatonta omaksumista vaan yhteistä asioiden työstämistä. Anneli Kauppisen mukaan (2013) jos tällainen yhteinen vastavuoroinen tila jää syntymättä, ei synny myöskään hyvän oppimisen edellytyksiä, kuten yhteistyötä ja vuorovaikutuksessa tapahtuvaa tiedon vertailua ja evaluointia. Keskustelemalla omia ajatuksia on mahdollista reflektoida ja toiset voivat laajentaa sekä selkeyttää omaa ajattelua.
Myös Kärnä ym. (2018) havaitsivat vuorovaikutuksen merkityksen tutkiessaan kahden taitavan opettajan puhetta fysiikan ja kemian oppitunneilla. Tutkittavien opettajien puhe sisälsi erilaista selittämistä ja ohjaamista, asioiden tekemistä oppilaille merkitykselliseksi sekä heidän ymmärryksensä tarkistamista, mutta ennen kaikkea vuorovaikutuksen ylläpitämistä.
Tutkitusti hyvä vuorovaikutus siis auttaa opettajia ja oppilaita ymmärtämään toisiaan ja luo turvallisen sekä positiivisen ilmapiirin luokkaan. Avoin kommunikointi oppilaiden kanssa on niin ikään tärkeää. Oppilaat eivät voi tietää mitä opettaja ajattelee, ellei opettaja sitä selkeästi tuo esille. Myöskään opettaja ei pysty oppilaiden ajatuksia lukemaan. Sen vuoksi oppilaiden kuuntelu on tärkeää erityisesti, jos heillä on ongelmia. Kuuntelemalla aktiivisesti ja rohkaisemalla oppilaita kertomaan asioista, mitkä heitä vaivaavat tai tuottavat heille ongelmia, opettaja mahdollistaa monien ongelmien ratkaisun sekä edistää hyvän ja turvallisen ilmapiirin rakentumista.
Muista vuorovaikutuksen voima oppimisessa. Mitä näistä hyvään vuorovaikutukseen liittyvistä elementeistä voisit soveltaa omassa työssäsi ja mihin se voisi johtaa?
Lähteet:
Kauppinen, A. (2013). Oppimistilanteita ja vuorovaikutusta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kärnä, P. L., Harmoinen, S., Vesterinen, V.-M., & Aksela, M. (2018). Opettajan puhe esimerkillisten
fysiikan ja kemian opettajien tunneilla. FMSERA Journal, 2(1), 35–44. Retrieved from