Organisaatiopsykologi Pekka Järvinen on nostanut esiin ammatillisen käyttäytymisen merkityksen yhtenä työelämän menestystekijänä. Työ tapahtuu nykyään tiimeissä, projekteissa, prosesseissa ja verkostoissa, joissa työntekijöiden keskinäinen tiedonvälitys ja yhteistyökyky ovat tuloksenteon kannalta yhä merkityksellisempiä avainasioita.

​

Vuorovaikutus voidaan nähdä yhtenä laajana ammatillisen käyttäytymisen osa-alueena. Oulun yliopistolla ammatillisen vuorovaikutuksen tutkimus sai vauhtia vuonna 2013 alkaneesta Kitkaton kommunikointi (KIKO) -hankkeesta, joka toteutettiin silloin toimineiden Tuotantotalouden tutkimusryhmän ja Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikön yhteisprojektina.

​

Hankkeen alkuperäinen tavoite oli suomalaisten tuotanto- ja suunnitteluorganisaatioiden vuorovaikutuskulttuurin kehittäminen. Tutkimusmenetelminä käytettiin konsultatiivista työotetta, etnografiaa ja osallistuvaa suunnittelua. Hankkeen tuloksina saatiin uutta tietoa alan organisaatioiden vuorovaikutuksesta ja sen kehittämisestä sekä toimintamalleja hyvien käytäntöjen levittämiseen.

Vuosien varrella Kitkaton kommunikointi –hankkeeseen liittyvistä julkaisuista ja tutkimustuloksista on rakentunut vakiintunut kokonaisuus, jonka puitteissa ammatillista vuorovaikutusta ja sen kehittämistä on mahdollista viedä systemaattisesti eteenpäin.

​

Vuorovaikutus on myös huomionarvoinen tulokulma, kun tarkastellaan organisaatioiden kilpailukyvyn kehittämistä.

​

On aivan luonnollista, että eri toimijat katsovat organisaatiota omista näkökulmistaan. Yrityksen kehittämistarpeet voivat näyttäytyä hyvin erilaisina riippuen siitä, tarkastellaanko niitä asiakkaan, tuotannon työntekijän, tuotekehityksen tai vaikkapa taloushallinnon edustajan silmin.

​

Erityisesti henkilöstönkehittäjille ja työelämän erilaisissa ohjaajan rooleissa toimiville (työnopastajat, mentorit, koutsit, työnohjaajat) ammatilliset vuorovaikutustaidot tarjoavat oivallisen viitekehyksen, jonka puitteissa moninaisista työyhteisöön, työhyvinvointiin, ja tuottavuuteen liittyvistä asioista voidaan keskustella.

​

Vuorovaikutus muodostaakin organisaation eri toimintojen yhden suuren yhteisen nimittäjän. Jos ammatillisen vuorovaikutuksen merkitys menestystekijänä on tunnistettu ja sen kehittämiseen on panostettu, näkyy se varmasti myös yrityksen tuloksessa.