Tunteet ovat ihmiselämän suuri rikkaus. Niin syntymään kuin kuolemaankin liitetään vahvoja tunnetiloja ja matkaamme läpi elämämme joskus kovin kumpuilevassakin tunteiden maastossa.
Jostain syystä työelämässä tunteiden käsittely jää kuitenkin helposti taka-alalle.
Mieluummin keskitymme liiketoimintamme ydinosaamisalueisiin, etsimme synergiaetuja, organisoimme uudelleen asiakasrajapintaa, jalkautamme tulevaa toimintamallia tai etsimme uutta tahtotilaa toiminnan edelleen tehostamiseksi.
Loppujen lopuksi kaiken tämän kuitenkin toimeenpanee tunteva ihminen.
Siksi on välillä myös perusteltua kysyä, mikä saa meidät työyhteisössämme innostumaan, iloitsemaan ja kokemaan yhteenkuuluvuuden tai merkityksellisyyden tunteita. Tai vastaavasti, mikä saa meidät kokemaan uupumusta tai turvattomuutta tulevaisuuden suhteen omassa työroolissamme.
Tunteiden tunnistaminen ja sanoittaminen on välttämätön ensiaskel kohti rikkaampaa vuorovaikutusta koskien työpaikan tunneilmastoa.
Robert Plutchikin luoma teoria on yksi tapa jäsentää tunteiden kenttää.
Plutchik tunnisti kahdeksan perustunnetta (ilo, pelko, vastenmielisyys, viha, suru, yllätys, luottamus ja ennakoivuus) sekä niiden voimakkaammat ja laimeammat ilmenemismuodot. Hän visualisoi tunteet niin sanotun tunteiden pyörän muotoon (tämän artikkelin kuvituskuva).
Kuva piirtää kattavan maiseman ihmisen tunnekirjosta. Plutchikin visualisointiin liittyy myös muutama mielenkiintoinen ajatuskulku:
voimakkaammat tunteet ovat keskellä, laimeammat ulkokehällä (hurmio – ilo – tyyneys)
pyörän vastakkaisilta puolilta löytyvät vastakkaiset tunteet (ilo – suru)
terälehtien välissä (harmaa alue) olevat tunteet voidaan nähdä kahden niitä lähinnä olevan perustunteen yhdistelmänä (ilo + luottamus => rakkaus)
Tavanomaiseen tunne-elämään kuulunee se, että ihmisen tunnetilat vaeltelevat sopivasti koko tunteiden pyörän alueella. Jos esimerkiksi jokin pyörän keskiön voimakkaista tunteista saa yliotteen, voi sillä olla pidemmällä aikajänteellä haitallisia vaikutuksia yksilön toimintakyvylle.
Plutchikin esittämä teoria ei ole kaikenkattava ja se pitää sillään olettamuksia, joista ei olla täysin yksimielisiä. Mutta hänen tuottamansa visualisointi – tunteiden pyörä – on varsin luonteva lähtökohta tunteista käytävän keskustelun herättelyyn.