Vuoden vaihtuessa julkista keskustelua ovat herättäneet kehittyneet tekoälyalgoritmit, jotka ovat nousemassa yhä merkittävämpään rooliin niin luovilla aloilla kuin asiantuntijatyössäkin. Muutoksen kaikkia vaikutuksia on tässä vaiheessa vaikea hahmottaa.
Teknologiset läpimurrot ovat toki vaikuttaneet huomattavasti työnteon tapoihin ennenkin. Pelkästään viime vuosikymmenten aikana digitalisaatio ja langattomat tietoverkot ovat muovanneet kiihtyvällä vauhdilla työtä ja työnteon tapoja. Kauempaa historiasta voimme poimia esimerkkejä yksittäisistä ammattialoista ja niihin vaikuttaneista teknologisista käännekohdista: muotokuvamaalarit/valokuvaus, teatteri/elokuvat, tanssiorkesterit/diskomusiikki.
Vuosien varrella monien ammattilaisten toimintaympäristö on muuttunut, ja toiminta on ollut pakko sopeuttaa uuteen tilanteeseen.
Miten muutostilannetta voisi sitten jäsentää tekoälyn tapauksessa? Yksi lähestymistapa on ottaa hieman etäisyyttä yksittäisiin työtehtäviin ja tarkastella työntekoa prosessina. Ajatellaan esimerkkinä vaikkapa graafista suunnittelijaa, jonka työskentelyyn tekoälypohjaisilla kuvitusgeneraattoreilla voi olla tulevaisuudessa suuri merkitys.
Riippumatta siitä, toimiiko suunnittelija toiminimellä vai työntekijänä isommassa organisaatiossa, joutuu hän toimeksiantovaiheessa käymään vuoropuhelua työnsä sisällöstä, tavoitteista ja halutusta lopputuloksesta.
Toimeksiannon saaneena hän valitsee suunnittelutehtävään ammattilaisena mielestään parhaiten sopivat työkalut, joista kuvia tuottava tekoäly voi olla yksi vaihtoehto.
Riippuen työkokonaisuuden laajuudestaan, suunnittelijalla voi työn edetessä olla tarpeen käydä dialogia kollegoidensa kanssa tai pitää työpalavereita parhaasta etenemistavasta.
Lopputulosta arvioitaessa tarvitaan kaikilta osapuolilta taitoa antaa ja ottaa vastaan palautetta.
Esimerkissä tekoälyn rooli piirtyy selkeämmin työkaluna, joka voi nopeuttaa itse luomisprosessia ja asiantuntijatyötä, mutta tekoälyn olemassaolo itsessään ei saa asioita tapahtumaan. Toiminnan runkona on edelleen eri toimijoiden välinen vuorovaikutus. Mitä tehokkaammin osaamme tekoälyä hyödyntää, sen pienemmäksi jää itse perustehtävän vaatima työaika ja vuorovaikutuksen rooli kokonaisuudessa sujuvan toiminnan kannalta kasvaa.
Teknologiaympäristömme muuttuu ja tulee muuttumaan jatkossakin. Kaikesta huolimatta organisaatioissa ammatillinen vuorovaikutus muodostaa tulevaisuudessakin edelleen sen rungon, jonka kautta kaikki toiminta rakentuu. Organisaation ketteryys, innovatiivisuus ja työhyvinvointi kannattaa varmistaa tunnistamalla ammatillisen vuorovaikutuksen merkitys ja panostaa sen sujuvuuteen sekä avoimen vuorovaikutuksen kautta rakentuvaan työkulttuuriin.
Hyvää alkanutta vuotta 2023!