• Anne Lahtinen

Työelämä tarvitsee arvosidonnaisia turvallisuusrakenteita


Pandemia on kiihdyttänyt työn organisointitavoista käytävää keskustelua. Yhä enemmän pohditaan perinteisten toimitilojen tarvetta sekä sitä, millaisia puitteita tulevaisuuden toimitilojen tulisi tarjota, jotta ne olisivat houkuttelevia työn tekemisen paikkoja.


Ilmiö oli nähtävissä jo ennen pandemiaa, mutta on nyt konkretisoitunut keskusteluissa, joita käydään toimistolle paluuseen tai monipaikkatyön pelisääntöihin liittyen. Koen, että kyse on vielä tätäkin laajemmasta kokonaisuudesta, johon liittyy jatkuvan muutosvalmiuden tarve sekä yksilöiden että organisaatioiden tasolla.


Jatkuvan muutosvalmiuden saavuttaminen edellyttää ihmisten tukemista yksilöinä ja ryhminä kuin myös muutosta tukevien rakenteiden kehittämistä. Voidakseen kohdistaa voimavaransa haluamaansa suuntaan ihminen tarvitsee tietyn määrän rakenteita ja puitteita. Elämän tai ympäristön rakenteettomuus johtaa helposti turvattomuuden tunteeseen, jolloin ihminen joutuu käyttämään suuren osan voimavarojaan turvattomuuden aiheuttamien tunteiden, kuten esimerkiksi pelon ja ahdistuksen torjuntaan. Näin energia suuntautuu aivan muualle kuin päämäärätietoiseen toimintaan omaksi tai yhteiseksi hyväksi.


Turvallisuuden tarve on yksi ihmisen perustarpeista. Mikäli tähän ei kyetä vastaamaan, voi syntyneestä turvattomuuden tunteesta seurata toivottomuutta ja lamaantumista, mikä saattaa näkyä organisaatiossa sitoutumisen, motivaation sekä työhyvinvoinnin puutteina.


Organisaation tärkein tuloksentekijä on ihminen ja tarvitaan jotain, minkä varaan hän rakentaa henkisen toimivuutensa. On aika panostaa arvosidonnaisiin tunnepuolen rakenteisiin, jotka toimivat sekä perinteisissä ”läsnätyön” työpaikoissa että monipaikkatyössä.


Luottamusta, yhteisöllisyyttä ja merkityksellisyyden kokemusta vahvistavan yrityskulttuurin rakentaminen on hyvä lähtökohta. Kun tähän lisätään innostava visio, selkeä toiminta-ajatus ja työtavoitteet, vähennetään elintilaa epävarmuuden aiheuttamilta tunteilta. Keskeisessä asemassa on johtaminen, jonka tulisi olla yhtenäistä ja vuorovaikutteista. Lisäksi tarvitaan ihmisten välistä yhteydenpitoa ja vuorovaikutusta tukevia rakenteita sekä keskustelujen kehittämistä kaikissa muodoissaan.


Organisaatiot ovatkin yhä enenevässä määrin vuorovaikutusverkkoja, joissa keskinäinen yhteistyö ja arvosidonnaisten rakenteiden kautta jaettu yhteinen todellisuus sitovat ihmisiä yhteen. Näiden rakenteiden kehittämisessä merkittävään rooliin nousee vuorovaikutus ja siinä onnistuminen.


Useiden tutkimusten mukaan vuorovaikutuksella on jo nyt todettu olevan selvä yhteys tiimien ja organisaatioiden työhyvinvointiin ja taloudelliseen tulokseen. Jatkossa työn organisointitapojen edelleen kehittyessä, eri toimijoiden välinen vuorovaikutusverkko ja sen toimivuus tulee olemaan yhä keskeisempi menestystekijä. Se, miten vahva vuorovaikutusverkko on ja miten se tarjoaa turvallisuuden tunteen rakennusaineksia, on valintakysymys. Miten sinun organisaatiossasi vuorovaikutuksella rakennetaan turvallisempaa työelämää?




Anne Lahtinen (KM)

Toimitusjohtaja, Johdon ja esihenkilöiden työnohjaaja

Ahaa Vision Oy


Ensijulkaisu HENRYn blogissa 3.2.2022.